Pälkäne-Yhteisötalo
Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys käynnisti vuoden 2021 alussa yhteisötaloprojektin, Pälkäne Yhteisötalot, jonka taustalla on aikaisempi Pälkäneen kunnan senioritalohanke viime vuosikymmenellä.
Tavoitteena on suunnitella ja konseptoida noin kymmenen asunnon yhteisöllinen senioriasumisen suunniteltu talo. Talossa jokaisella asukkaalla olisi käytössä oma asunto. Lisäksi mahdollisimman suuri osa talosta varattaisiin yhteiseksi oleskelu- ja käyttötilaksi.
Hankkeessa tutkittiin ja selvitettiin, millaisia yhteisiä tiloja tarvitaan ja miten yhteisiä tiloja voidaan mahdollisimman tehokkaasti käyttää ja varustaa olemassa olevien rakennusmääräysten ja paloturvallisuutta koskevien sääntöjen puitteissa.
Millaisia erilaisia suunnitteluratkaisuita voidaan käyttää, miten erilaisessa käytössä olevat tilat pitää osastoida, miten osastointi vaikuttaa tilojen käytettävyyteen (esteettömyys ja esteettisyys).
Ympäristöministeriön tuki
Kesällä 2021 Ympäristöministeriö myönsi kunnalle avustuksen Pälkäne Yhteisötalo -hankkeelle. Aloitteen hankkeesta teki Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys. Hankkeessa lähtökohtana oli ennen kaikkea Pöllökartanon käytöstä saadut hyvät kokemukset. Hankkeen toteutusta varten valittiin asiantuntijaksi varatuomari Samuel Kopperoinen Pelarcon Oy:stä, joka on ollut kehittämässä uudenlaisia sopimusmalleja yhteisölliseen asumiseen.
Kuntalaisille pidettiin ideointityöpajoja, jossa keskusteltiin yhteisöllisyyteen liittyvistä toiveista.
Esille nousi myös kysymyksiä siitä, kenelle yhteisöllisyys sopii ja kuinka yhteisöllinen rakennuksen pitäisi olla.
Lopputulemana oli, että yhdessä asuminen kiinnosti osallistujia ja hankkeelle toivottiin menestystä.
Yhteisöllisyys
Hankkeessa mietittiin, mitä todellinen yhteisöllisyys tarvitsee toteutuakseen asukkaiden näkökulmasta.
Keskeisiksi asioiksi nousivat lopulta yhteiset tilat, huoneistojen suunnittelu sekä talon sijainti.
Hankkeessa kysymys oli koko ajan ikäihmisille suunnatusta yhteisöllisestä asumishankkeesta. Tällaisen rakennuksen sijainti on todella tärkeä kysymys. Rakennuksen tulisi sijaita kävelyetäisyydellä keskeisistä palveluista.
Talo
Arkkitehti Salla Paakkunaisen kanssa tutkittiin eteenpäin, mitä yhteisöllinen talo voisi tarkoittaa.
Rakennuksen muodon ja kerroksellisuuden suhteen mietittiin erilaisia vaihtoehtoja.
Lähtökohtana oli, että yhteiset tilat haluttiin mahdollisimman lähelle huoneistoja ja saman katon alle.
Yksikerroksinen vaihtoehto tuntui toimivalta, kun asuntoja oli alle 5. Isommissa talomalleissa kerrostalo nousi ainoaksi vaihtoehdoksi.
Tontit
Yhteisötalohankkeen alkuvaiheessa kartoitettiin Pälkäneen kunnan tonttitarjontaa. Käyttötarkoituksen kannalta soveliaimmiksi osoittautuivat Onkkaalan taajamassa sijaitseva tontti osoitteessa Pälkäneenkuja 3 ja Luopioisten taajamassa sijaitseva tontti osoitteessa Rajalantie 5. Molempien tonttien asemakaavaa oli tarve päivittää.
Rajalantien tontilla on aikaisemmin sijainnut rivitalo, joka on purettu. Tontin läheisyydessä on kolmikerroksinen kerrostalo. Tontti on lähellä Luopioisten kirkonkylän palveluita, jotka ovat varsin monipuoliset. Myös tämän tontin osalta kunnan intressissä on lisätä tontin käytön tehokkuutta ja tontille voidaan rakentaa kerrostalo.
Pälkäneenkujan tontti on lähellä Kankilantien kylämiljöötä. Tontti rajautuu 3-kerroksisiin kerrostaloihin. Siksi myös tälle tontille voidaan rakentaa kerrostalo, vaikka se on lähellä alueellisesti arvokasta maisemaa, joskaan ei suoranaisesti kuulu siihen. Tontin sijainti on erittäin hyvä. Kaikki palvelut ovat kävelymatkan päässä. Siksi kunnan kannalta on tarkoituksenmukaista kaavoittaa tontille lisää rakennusoikeutta.
Tiloja yhteiskäyttöön
Molempien tonttien kaavoitusprosessi yhteisötalon tarpeisiin toteutettiin Pälkäneen kunnan toimesta.
Hyväksyttyjen kaavojen mukaan korttelialueelle saa sijoittaa asukkaiden yhteiskäyttöön tarkoitettuja tiloja asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi. Kerrosalasta voidaan korkeintaan 20 % käyttää asumista tulevia yksityisiä tai julkisia lähipalveluja, hoivapalveluja tai tuetun asumisen palvelija varten.
Talon toteutus
Erilaisista toimintamalleista talon toteuttamiseksi valikoitui realistisimmaksi ja edullisimmaksi ryhmärakennuttaminen.
Ryhmärakennuttamisessa joukko ihmisiä ryhtyy yhdessä toteuttamaan taloa. Asukkaat eivät kuitenkaan itse rakenna vaan ryhmä rakennuttaa talon valitsemallaan rakennusurakoitsijalla.
Yksi ryhmärakennuttamisen suurimpia etuja on, että asukkailla on suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa oman asuntonsa suunnitteluun ja omaan asumisyhteisöönsä kuin kaupallisen rakennuttajan tuottamissa asunnoissa.
Toisaalta hankkeeseen ryhtyvät ovat vastuussa siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti.
